Teokseni ”Monumentti kääville” on varovainen ylistys noille veistoksellisille eliöille, jotka ihmisen näkökulmasta kutsumatta saapuvat ja kiinnittyvät puiden pintaan elääkseen. En tiedä paljoakaan käävistä, kuitenkin uskon että kääpien merkitys ympäristön monimuotoisuudelle lienee kiistaton. Ihailen kääpiä ja niiden erilaisia muotoja ja värejä. Teosta suunnitellessani luin Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisua numero 17: Uhanalaiset käävät Suomessa (Heikki Kotiranta ja Tuomo Niemelä, Helsinki 1993). Panin merkille, että hävinneitä , uhanalaisia, vaarantuneita ja silmälläpidettäviä lajeja oli tutkimuksen mukaan 60. Rakensin teoksen pohjautuen ajatukseen, että jokaista lajia symboloisi yksi keraaminen kääpä teoksessani ”Monumentti kääville”. Rajatalo paikkana täydentää teoksen, joka on suunniteltu nimenomaan tähän paikkaan. Rapistuva vanha rakennus, jonka halkeamiin on pesineet keinotekoiset, ihmisen kiviaineesta luomat käävät. Kauempaa katsoen ei voi olla varma teoksen materiaalista. Onko ulkoseinässä aito kääpä vai pienoisveistos joka esittää kääpää? Ottaako luonto alueensa takaisin? ”Monumentti kääville” leviää sisätilasta ulkotilaan tai ulkotilasta sisätilaan- on tulkintaa kuinka päin teosta tahtoo nähdä.
https://cargocollective.com/annipaunila