Ovet ja ikkunat on avattu ja viileä tuuli kulkee talon läpi. Linnunlaulu kuuluu kirkkaana sateen
ropinan yli ja rakenteet natisevat hiljaa itsekseen. Alakerrassa kahden suuremman huoneen välissä
on tyhjä tila, jonka seiniä peittää haalistunut tapetti. Kurkin sen kupruilevan reunan alle. Kostea
kellertävä tapetti lähtee kuoriutumaan helposti. Revin irti ensimmäisen lämpäreen. Alta paljastuu
harmaa maalipinta, kuin palanen pilvistä taivasta. Teen isää aukkoja toiseen aikaan ja tilaan,
ikkunoita ulos ja sisään. Taivaan kalpeutta vasten alkaa hitaasti piirtyä tummia oksia. Yksi
kerrallaan ne murtautuvat ulos repeämistä, puskevat esiin jalkalistojen raoista ja kiipeävät kohti
kattoa ja sen edelleen sen läpi, kasvaen osaksi talon kerrostumia. Hiilen huokoinen hankaus
sekoittuu ulkoa kantautuviin ääniin ja kiinnittää tähän hetkeen. Vietän talossa kolme päivää
poistaen, lisäten, avaten ja kasvattaen.
www.mariapaakkonen.com