Kollektiivi Hukkaperi

Kivijärventie 300, Keuruu | rajatalo217@gmail.com | 044 3031103

Pilli - Hermanni

2020/2

Kolmiosainen ympäristöteoksemme pohjautuu Keuruun alueella tunnettuun kiertelevään
klarinettipelimanniin nimeltä Herman Saxberg (1830-1909), kansan suussa Pilli-Hermanni.

Kolmesta esineestä muodostuva veistosasetelma metsän siimeksessä on myös
ensimmäinen muistomerkki Kivijärven tilalta eli nykyisestä Ekokylästä kotoisin olevan
alkuperäistaiteilijan, ristiriitaisen hahmon ja tarinankertojan perinnölle. Tartuimme
teoksessa Pilli-Hermannin kiertolaisuuteen ja hänen jälkeensä jättämiin esineisiin, sekä
konkreettisiin että kuviteltuihin, sekä laulurunoista poimittuihin aiheisiin. Valikoimme
Hermannin arkkiveisuista kolmelle veistoksellemme myös kaikille omat kuvailevat
säkeensä, jotka on kaiverrettu puisten veistosten pintaan.
Ensimmäisenä polulla tulee vastaan mättäälle pudonnut yksinäinen kenkäraja. Kenkä
arkiesineenä kuvastaa Hermannin luonnetta kiertolaisena, talosta taloon kulkevana
soittoniekkana. Kenkään on kaiverrettu sanat:

" Istualtaan näkee unta, kaiken puhteen kenkiipi."

Hermannin veisuissa kengistä puhutaan myös turhamaisuuden yhteydessä, kuten
Ylellisyysrunossa tai hukkuneesta kengästä laiskuuden symbolina, kuten Perhelaulussa
eli Maamiehen laulussa. Monet arkkiveisuista varoittelivat humoristiseen tyyliinsä
maalaisväestöä elämään siivosti. Niinpä yksinäinen kenkä kuvaa paitsi Hermannin omaa
kohtaloa, myös hänen laulujensa moralistista puolta, jotka eivät ainakaan kehota muita
seuraamaan hänen askeleissaan.
Toisena veistoksena asetelmassa metsän siimeksestä paljastuu pillimäinen esine. Aiheena
on tietenkin hänen työvälineensä, omatekoinen klarinetti, joka sijaitsee nykyään
Kansallismuseon arkistoissa. Veistos on kuviteltu versio klarinetin suukappaleesta, joka
on kadonnut ajan saatossa. Nimikkosoitin ansaitsi Hermannille niin leivänsyrjän,
lisänimen kuin historiaan jääneet tarinatkin. Pilli on ikään kuin symboli itse oman
onnensa seppänä toimimisesta ja luovasta työstä vailla rajoituksia, toisinaan
yhteiskunnasta piittaamatta. Seuraava Pilli-Hermannia itseään kuvaava säe on kaiverrettu
veistoksen pintaan:

" Pelimanni vaikka mistä, laittaa illan vietoksi."

Viimeinen veistosasetelman esine viittaa Pilli-Hermannin tunnetuimpaan arkkiveisuun.
Se on Mokoma hupanen Runo-laulu Wiinasta, Oluesta ja Kahweesta, joka käsitteli
vuoden 1866 viinan kotipolton kieltänyttä asetusta. Tämän vuoksi veistoksen ulkomuoto
on lainattu vanhanmalliselta viinapannulta. Pinnaltaan mustaksi poltettu viinapannu on
kerroksellinen symboli, joka kuvaa aikansa yhteiskunnallista polttopistettä, ihmisten
omavaraisuutta ja ehkä myös kapinallista henkeä, nautinnonhakuisuutta. Pannuun
poimittu säe on humoristinen, helposti ymmärrettävä ja toistaa veistosasetelman
kolminaisuutta.
" Laulu on koottu kolmesta
kahvista, viinasta, oluesta "

 

Teoskuvia

Haastattelu

 

https://www.instagram.com/kollektiivihukkaperi/?hl=fi

linkedin facebook pinterest youtube rss twitter instagram facebook-blank rss-blank linkedin-blank pinterest youtube twitter instagram